Viime vuonna suuren suosion saanut "tutustutaan Veikkoihin" osio alkaa jälleen. Aluksi keskitytään niihin pelaajiin, joita Veikkotoimitus ei viime vuonna ehtinyt jututtaa ja niiden jälkeen aloitetaan mahdollisesti uutta kierrosta ajankohtaisista pelaajista. Juttusarjan ensimmäisenä pelaajana esitellään toisen polven Veikko Matias Kiiskinen, joka on seurannut Tuomas-veljensä jalanjälkiä Veikkoihin

Matias Kiiskinen tunnetaan kentällä kovana taistelijana, johon vastustajalla menee hermot niin peleissä kuin harjoituksissakin. Matsu jättää kaiken itsestään kuitenkin kentälle, sillä treenien jälkeen hän saattaa istua puoli tuntia paikallaan ennen kuin saa edes harjoituspaidan päältään. Lisäksi "poika" on lahjakas unohtelemaan asioita. Siviilissä Matias haaveilee luokanopettajan urasta, vaikka myös putkimiehen hommat sujuvat todistetusti tältä monilahjakkuudelta.

1.) Huhut vievät sinua ensi vuodeksi jyväskylään. Onko Lyytinen niin hyvä
jätkä että haluat samaan kaupunkiin vai miksi haluat jättää Vuorelan?

V: Tosiaankin jos opiskelupaikka aukeaa olen lähdössä Jyväskylään. Vuorelaa en
tietenkään haluaisi jättää, muta valitettavasti elämässä on pyrittävä välillä
eteenpäinkin. Olen toki myös lukenut finhockeystä kuinka helposti J. Lyytinen
puhuu syöttöpisteitä Keuruulla ja näin olisin mahdollisesti halukas
yrittämään samaan joukkueeseen.
Muulla tavoin Lyytinen ei vaikuta millään tavoin muuttooni.

2.) Sinut tunnetan Vuorelan Haukkojen perustajajäsenenä. Mitäs Haukoille
kuuluu ja missä menestys viipyy?

V: Todellakin sydämessäni sykkii VH sydän ja haukoilla on viimeaikoina
ollut hiljaisempaa. Tämän vuoden Pääsiäisturnauskin jäi välistä paljolti oman lomamatkani
takia, mutta olen varma että ensi vuonna olemme JÄLLEEN turnauksen mestarikandidaatteja.
Haukkojen hiipumista ja viime vuosien huonoa menestystä lähdemme purkamaan ja
analysoimaan juhannuksena Tahkon mökille. Olen varma että saamme
reeniaikataulut ja suunnitelmat kuntoon, joten voitte luultavasti piakkoin lukea
menestyksestämme.

3.) Sinua pidetään ärsyttävän kovana taistelijana höntsäpeleissä. Mikä
Vuorelan ulkojääpeleissä sinut sytyttää sellaisiin liekkeihin?

V: Kysymyksenasettelusta huomaa heti sen asenteen mikä joillain Veikoilla on
näihin peleihin. Ulkojääpelit EIVÄT ole höntsäpelejä. Voitoista pidetään kirjaa ja monesti jopa
omat pisteetkin lasketaan. Kaivan polttoaineen peleihin kun kuvittelen
veljeni tuulettamassa voittoa. Häviö ei ole siis minulle vaihtoehto ja tätä tapahtuukin todella harvoin
jos koskaan. Odotankin innolla milloin paitani nostetaan Vuorelan kaukalon lamppuihin.

4.) Olet pikkuhiljaa hivuttautunut Veikkoihin vähän joka lajiin. Kerro
vähän Veikkohistoriastasi.

Pelasin ensimmäiset pelini veikoissa 17 vuotiaana katulätkän
lopputurnauksessa Helsingissä. Voitimme pronssin ja pelasin puolivälierät, välierät ja finaalin vielä
maalissa. Mitalia en tosin koskaan saanut koska veljeni meni hakemaan sen Lux
yökerhon palkintogaalassa tultuaan Ruotsista KalPan harjoitusepeleistä. Tämän jälkeen esiinnyin
veikoissa vasta 2009 kultaa voittaneessa rullakiekkojoukkueessa. Heti perään kävin
katulätkän lopputurnauksessa häviämässä pronssia Veikkojen kanssa. Lisäksi olen esiintynyt
muutamissa salibandypeleissä Veikkojen joukkueessa. Luulen että olen onnistunut hivuttautumaan Veikkoihin
pelityylini ansiosta. Moni (kaikki muut paitsi minä) Veikoissa  kuvittelee olevansa taitopelaajia, mutta
itse kuitenkin tiedän vahvuuteni ja pelaan niitä käyttäen.

5.) Mitä mieltä Veikkojen runkosarjasta ja millaiset ovat joukkueen
mahdollisuudet playoffeissa?

V: Runkosarjassa mentiin vuoristorataa välillä voitettiin hyvillä
peleillä Pepet ja välillä pelattiin huonoja pelejä kuten Näätää ja Grania vastaa.
Runkosarja oli kuitenkin ennätystasainen ja päälimmäisenä mielessä on
Lyytisen pistepörssin voitto ja Pedron huikeat pisteet kolmessa pelissä. Mieltä toki lämmittää myös
runkosarjan voitto, niin monen veikkolaisen maajoukkuekutsu sekä omat 2+3 tehot Pahalampea
vastaan. Playoffeihin itse lähden hyvällä mielin ja katseet on jo siirretty
players peliin.